
AIEMPI HANKETOIMINTA
Suomen ympäristökeskuksen ja Helsingin yliopiston SAVE2 -hanke
SAVE2-hanke jatkoi vuosina 2019-2020 Helsingin yliopiston ja Suomen ympäristökeskuksen SAVE – Saaristomeren vedenlaadun parantaminen peltojen kipsikäsittelyllä -hankkeen yhteistyössä NutriTrade-hankkeen kanssa toteuttaman Savijoen valuma-alueen kipsipilotin vaikutusten tarkkailua. Kipsipilotissa selvitettiin kipsinlevitysmenetelmän soveltuvuutta laajamittaiseen käyttöön Saaristomeren ja koko Itämeren tilan parantamiseksi. Lounais-Suomen vesiensuojeluyhdistys ry otti hankkeessa Savijoesta vesinäytteitä ja tuotti ottamiensa näytteiden analysoinnin.
Valonian Varsinais-Suomen vesistökunnostusverkosto -hanke
Yhdistys oli hankekumppanina Valonian vetämässä ja vuosina 2018-2020 toimineessa Varsinais-Suomen vesistökunnostusverkosto -hankkeessa. Hankkeen tarkoituksena oli vesiensuojeluun liittyvien toimijatahojen yhteen saattaminen, paikallisen vapaaehtoisen vesistökunnostustoiminnan aktivointi, hyvien vesiensuojelukäytäntöjen ja tiedon levittäminen koko Varsinais-Suomen alueella sekä tiedon kokoaminen alueen vesistöissä tehdyistä kunnostus- ja hoitotoimenpiteistä. Hankkeessa alulle saatettu yhteistyö jatkuu Varsinais-Suomen vesistökunnostusverkoston toimintana vuodesta 2020 eteenpäin. Lounais-Suomen vesiensuojeluyhdistys ry osallistuu verkoston suunnitteluryhmän toimintaan.
Valonian Virtavesien kunnostushanke
Yhdistys oli hankekumppanina ja osarahoittajana Valonian Virtavesien kunnostushankkeessa. Hankkeessa Valonia paransi Saaristomeren valuma-alueella sijaitsevien erityisesti kalastoltaan arvokkaiden purojen ekologista tilaa käytännön kunnostustoimin. Yhdistyksen toimintaa hankkeessa olivat purojen vedenlaadun tutkimukset vesinäytteenotoin ja jatkuvatoimisella tallentavalla vedenlaatumittarilla.
Valonian Hajajätevesien neuvontahanke (HAKKU)
Yhdistys oli yhteistyökumppanina Valonian Hajajätevesien HAKKU-neuvontahankkeessa. Ympäristöministeriön rahoittamassa hankkeessa Valonia tarjosi jätevesineuvontaa Varsinais-Suomen kuntien vakituisille ja vapaa-ajan asukkaille. Yhdistys toimitti Valonialle Suomen Vesiensuojeluyhdistysten Liitto ry:n julkaisemaa jätevesienkäsittelyä koskevaa esitemateriaalia jaettavaksi. Hanke päättyi vuonna 2019.
Helsingin yliopiston ja Suomen ympäristökeskuksen SAVE – Saaristomeren vedenlaadun parantaminen peltojen kipsikäsittelyllä -hankkeen Savijoen kipsipilotti
Lounais-Suomen vesiensuojeluyhdistys ry oli yhteistyökumppanina Helsingin yliopiston ja Suomen ympäristökeskuksen SAVE – Saaristomeren vedenlaadun parantaminen peltojen kipsikäsittelyllä -hankkeen yhteistyössä NutriTrade-hankkeen kanssa tekemässä Savijoen valuma-alueen kipsipilotissa vuosina 2017-2018. Pilottihankkeessa selvitettiin kipsimenetelmän soveltuvuutta laajamittaiseen käyttöön Saaristomeren ja koko Itämeren tilan parantamiseksi. Lounais-Suomen vesiensuojeluyhdistys ry:n tehtävänä oli ottaa osa Savijoen vesinäytteistä ja tuottaa ottamiensa näytteiden analysointi. Savijoen kipsipilottialueen tarkkailu jatkuu osana Suomen ympäristökeskuksen ja Helsingin yliopiston aloittamaa SAVE2-hanketta.
100 vettä tutummaksi –hanke
Lounais-Suomen vesiensuojeluyhdistys ry käynnisti keväällä 2017 Suomen 100-vuotisjuhlan kunniaksi 100 vettä tutummaksi -hankkeen, jonka tarkoituksena oli lisätä tietämystä lounaissuomalaisten vesien laadusta vähän tutkittujen pintavesimuodostumien osalta. Hankkeessa yhdistys sitoutui kustantamaan sille tehtyjen ehdotusten perusteella 100 vesimuodostumasta otettujen ja yhdistykseen toimitettujen vesinäytteiden analysointikulut. Tutkimuskohteiden valinnassa etusijalle asetettiin vedenlaadultaan puutteellisimmin tunnetut vesimuodostumat, kuten esimerkiksi pienet lammet ja järvet, ojat ja purot. Ehdotuksia tutkimuspaikoiksi saivat tehdä yksityishenkilöt, järjestöt ja muut organisaatiot, kuten koulut. Mahdollisuutta vesinäytteiden ilmaiseen tutkimukseen hyödynsivät myös paikalliset vesiensuojeluyhdistykset. Lisäksi näytteitä otettiin koulujen opetuksen ja partiotoiminnan yhteydessä.
CaMaFree-hanke (Calibration– and Maintenance-Free Multi-Sensor Probe for Wireless Monitoring)
Yhdistys oli vuosina 2017-2018 mukana Åbo Akademin johtamassa hankekonsortiossa, jonka tarkoituksena oli kehittää kalibrointi- ja ylläpitovapaata monisensorialustaa, joka on varustettu langattomalla tiedonsiirrolla ja soveltuu mm. vesiympäristöissä tapahtuviin mittauksiin. Yhdistyksen tehtävänä hankkeessa oli koemittaustoiminnan järjestämisessä avustaminen sekä kenttämitausten vertailuvesinäytteiden analysoinnin järjestäminen.
Fosforin saostaminen virtavedestä -pilottihanke
Hankekonsortion toteuttamassa tutkimushankkeessa selvitettiin vuosina 2014-2017 Paattistenjoen pilottikohteessa mahdollisuuksia saostaa jokivedestä liuennutta fosforia kemiallisesti. Hankkeen tulosvastuullinen toteuttaja oli Turun kaupunki ja käytännön toteutuksesta vastasi Turun ammattikorkeakoulu. Muut hankekonsortion jäsenet olivat Lounais-Suomen vesiensuojeluyhdistys ry:n lisäksi Kemira Oyj, Turun yliopisto, Varsinais-Suomen ELY-keskus sekä Aurajokisäätiö. Yhdistys oli hankkeessa osarahoittajana, järjesti vedenlaadun seurantanäytteiden analysoinnin sekä osallistui hankkeen ohjausryhmä- ja projektiryhmätyöskentelyyn sekä loppuraportin tekoon.
Paikkatiedon käyttöönoton kehittämishanke
Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, Lounais-Suomen vesiensuojeluyhdistys ry ja Savo-Karjalan vesiensuojeluyhdistys ry kehittivät yhteishankkeessa paikkatiedon hyödyntämistä vesiensuojeluyhdistysten ja niiden omistamien yhtiöiden toiminnassa. Paikkatietoa ja paikkatieto-ohjelmia on mahdollista hyödyntää vedenlaatutiedon julkistamisessa ja raportoinnissa sekä tietojen analysoinnissa. Hankkeessa käyttöön valittiin avoimeen lähdekoodiin perustuva QGIS-paikkatieto-ohjelmisto. Hankkeen tuloksena syntyi paikkatietoympäristö, johon sijoitettiin vesiympäristöjen kannalta keskeistä saatavilla olevaa avointa paikkatietomateriaalia.
PAH-yhdisteiden pitoisuudet kunnallisten jätevedenpuhdistamojen puhdistamolietteissä (PAHPULI)
Lounais-Suomen vesiensuojeluyhdistys ry:n ja Laki ja Vesi Oy:n yhteishankkeessa tutkittiin vuosina 2015-2016 polysyklisten aromaattisten hiilivetyjen (PAH-yhdisteet) pitoisuuksia varsinaissuomalaisten jätevedenpuhdistamojen lietteissä sekä puhdistamolietteiden jatkokäsittelyjen vaikutuksia pitoisuuksiin. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää puhdistamolietteiden soveltuvuutta lannoitetuotteiden raaka-aineiksi ja ravinnontuotantoon. Yhdistys oli hankkeen tulosvastuullinen vetäjä sekä osarahoittaja. Hankkeelle myönnettiin rahoitusta Vesihuoltolaitosten kehittämisrahastolta sekä Maa- ja vesitekniikan tuki ry:ltä. Hankkeen loppuraportti.
Virtaaman ja eroosion vähentäminen luonnonmukaisen vesirakentamisen keinoin Paimionjoella (VIRTE)
Lounais-Suomen vesiensuojeluyhdistys ry:n ja Paimionjokiyhdistys ry:n yhteishankkeessa tehtiin vesiensuojelutyötä Paimionjoen valuma-alueella edistämällä nykyistä luonnonmukaisempien kuivatusmenetelmien käyttöä. Hanketta rahoitti edellä mainittujen hanketoimijoiden lisäksi Saaristomeren Suojelurahasto. Hankkeessa selvitettiin sopivia kohdealueita nykyistä luonnonmukaisempien peruskuivatusmenetelmien käytölle, neuvoteltiin toimenpiteistä maanomistajien kanssa puhelimitse ja tapaamisissa sekä pyrittiin edistämään vesiensuojelurakenteiden rakentamista. Hankkeen työn pohjalta Somerolle Sylvänän kylään perustettiin vesiensuojelukosteikko elokuussa 2017.
Maa- ja kotitalousnaisten Keskuksen Rannat kuntoon -hanke
Maa- ja kotitalousnaisten Keskuksen Rannat kuntoon -hankkeessa kehitettiin vuosina 2015-2016 muunneltavissa olevaa toimintamallia rantojen kunnostuksen suunnitteluun ja toteutukseen yhdessä asukkaiden kanssa. Lounais-Suomen vesiensuojeluyhdistys ry oli edustettuna hankkeen ohjausryhmässä sekä teki alueelliselle pilottirannalle ruoppaus- ja niittosuunnitelman.
Melontatutkimushankkeet Paimionjoella ja Eurajoella
Lounais-Suomen vesiensuojeluyhdistys ry selvitti jokivesien vedenlaadun paikallisia vaihteluja kajakilla toteutetuissa tutkimuksissa, joissa Paimionjoen jokiosuudet melottiin toukokuussa 2016 ja Eurajoki elo-syyskuussa 2016. Tutkimusten aikana molemmista joista otettiin runsaasti vesinäytteitä. Lisäksi tutkimuskajakki oli varustettu jatkuvatoimisella vedenlaatumittarilla. Linkit tutkimusraportteihin: Paimionjoki (pdf), Eurajoki (pdf).
Pyhäjärvi-instituutin Luotettavat tulokset vesistöjen kuormituksen vähentämisessä ja seurannassa -hanke
Pyhäjärvi-instituutin vuosina 2012-2014 toteuttamassa Luotettavat tulokset vesistöjen kuormituksen vähentämisessä ja seurannassa -hankkeessa tavoitteina olivat mm. vedenlaadun seurantaan käytettävien ympäristötekniikan mittausmenetelmien soveltuvuuden, toimivuuden ja kustannustehokkuuden arviointi sekä parhaiden käyttökelpoisten mittausmenetelmien selvittäminen. Lounais-Suomen vesiensuojeluyhdistys ry oli hankkeessa osarahoittaja sekä yhteistyötaho. Yhdistyksen tehtävänä hankkeessa oli tutkia eri valmistajien automaattisten vedenlaatumittareiden toimintaa laboratoriossa sekä luonnonvedessä tehdyin käyttökokein (tutkimustulokset-pdf).